Jos hiukset ovat naisen kruunu, niin minulla on kruunun sijaan vain vaatimaton tiara. Hiukseni ovat aina olleet ohuet, mutta viime vuosien aikana olen huomannut niiden ohentuneen entisestään.
Jo yhden pesun jälkeen suihkun lattiakaivon ritilään kertyy huomattava määrä hiuksia ja hiusharjakin on nopeasti irtohiusten peitossa. Tuntuu siis, että hiuksia lähtee normaalia hiusten kasvusykliin liittyvää hiustenlähtöä enemmän.
Siispä varasin ajan hiustutkimukseen. Tutkimus maksoi 35 euroa, mitä pidin kohtuullisena hintana, joten kynnys tutkimukseen menemiseen oli matala. Tutkimus kesti puolisen tuntia.
Tässä tutkimuksessa ei kuvattu suoraan hiuspohjaa, mutta hiustutkija silmäili sen kuntoa samalla, kun otti hiusnäytteet. Hän nyppäsi juurineen pidempiä hiuksia päälaeltani sekä vauvahiuksia kummaltakin ohimolta. Hiusten juuret asetettiin mikroskoopille ja tietokoneen näytöltä katsoimme miltä ne näyttävät.

Omat epäilykseni hiustenlähtöön
Olin itse epäillyt, että hiustenlähtöni taustalla on useita tekijöitä, lähinnä pahoja tapoja. Pääepäiltyni oli kuivashampoo, jota käytin joka toinen päivä suunnilleen kymmenen vuoden ajan. Muutama vuosi sitten siirryin Batistesta ja vastaavista aerosolillisista kuivashampoista ponnekaasuttomiin kuivashampoisiin, sillä ponnekaasut eivät ole hyväksi ihmiselle eikä ympäristölle.
Halusin löytää helppokäyttöisen vaihtoehdon, joten päädyin käyttämään Kloranen kuivashampoota. Sitä käytetään ponnekaasullisten kuivashampoiden tapaan suihkauttamalla. Minua alkoi kuitenkin ahdistamaan se pöllyävä pölypilvi, jota jouduin hengittämään samalla kun suihkin sitä hiuksiini. Samaan aikaan aloin nähdä videoita, joissa varoiteltiin kuivashampoon johtavan hiustenlähtöön.
Hiustutkija tuki tätä epäilystä, sillä kuivashampoot ja muutkin muotoilutuotteet voivat kertyä hiuspohjaan ja tukkia sen. Tällöin hius ei pääse kasvamaan pinnan läpi ja muutaman yrityksen jälkeen karvatuppi lopulta kuolee.
Keväällä päätin lopettaa kuivashampoon käytön kokonaan. Minulla on nopeasti rasvoittuvat hiukset, joten kuivashampoosta luopuminen on ajanut minut pitämään hiuksiani entistä enemmän kiinni.
Olen tavannut pätkäistä tukkani polkaksi parin vuoden välein, mutta nyt olen pitänyt sen pitkänä, jotta saan hiukset myös ylös. Tosiasiassa hiukset kyllä näyttäisivät paksummilta lyhyempänä, joten hiusten leikkaus kieltämättä taas kutkuttaisi.
Tiedostan toki, että myös hiusten kiinnipitäminen voi vahingoittaa hiuksia, mutta koitan välttää tiukkoja ponnarikampauksia, ettei hiusraja lähde karkaamaan. Hiustutkijan mukaan ponnarialueellani ei onneksi näkynyt merkkejä vahingosta.
Lisäksi uskon, että hiuksiani ovat voineet rasittaa vuosien värjäykset. En ole värjännyt niitä enää pariin vuoteen, enkä aio värjätä jatkossakaan. Olen aiemmin myös harjannut hiuksiani märkinä, mutta olen opetellut pois tästä tavasta, sillä märkänä harjatessa hiukset venyvät ja haurastuvat.
Hiustenlähdön taustalla yllättävä syy
Olin erittäin yllättynyt, kun hiustutkija tokaisi, että syy hiustenlähdölle löytyi. Yllättävää oli jo se, että mahdollinen syy ylipäätään löytyi, mutta myös se mikä tämä syy oli. Katsoin näyttöä, jossa ei näkynyt edes hiuksen juurta, joten ihmettelin mistä oli kyse. Hän osoitti hiuksen vieressä olevia paria pitkulaista läikkää ja tarkensi kuvaa, jolloin laikuista alkoi erottua kahdeksan jalkaa. Talipunkkeja.

Hiustutkija kertoi minulta löytyneiden talipunkkien olevan kahdesta eri lajista lyhyempiä eli Demodex brevis -lajia. Tutkimuksen aikana sain sellaisen käsityksen, että talipunkit ovat loisia eivätkä kuulu ihollemme, joten ne olisi hyvä häätää pois. Ymmärsin myös, että talipunkit voivat tarttua toisiin ihmisiin, mutta terveessä hiuspohjassa ne eivät aiheuta harmia.
Hiustutkijan antaman esitteen mukaan talipunkit elävät karvatupissa ja syövät ravinnokseen kiteytynyttä talia hiusjuuresta ja aiheuttavat hiuksen irtoamisen kesken sen monivuotisen kasvusyklin. Kulkiessaan karvatupesta toiseen ne myös levittävät bakteereita.
Minulla on monien suomalaisten tavoin couperosa/ruusufinni-iho eli kasvoni hehkuvat usein aika punaisina. Hiustutkija kertoi, että talipunkit saattavat olla yhteydessä myös ruusufinniin pahentaen sen oireita.
Hiustutkijalla oli ongelmaan ratkaisuksi lähes 160 euroa maksava talipunkin häätöpaketti. Paketti sisältää 40 päivän mittaisen kehoa puhdistavan Acomax Detox -kapselikuurin sekä kolme pulloa syväpuhdistavaa ja hiuspohjaa hoitavaa saman sarjan seerumia käytettäväksi pari kertaa viikossa ainakin neljän viikon ajan. Tätä seerumia suositeltiin käytettäväksi myös kasvoille ruusufinnitapauksessa.

Koska kyseessä ei varsinaisesti ollut lääketieteellinen hoito eikä diagnoosia tehnyt esimerkiksi ihotautilääkäri (mitähän mieltä he ylipäätään olisivat tästä?) olin hieman skeptinen – varsinkin, kun hinta oli melko huima. Tuli vähän sellainen tunne, että edullisella tutkimuksella houkutellaan asiakkaita ostamaan kalliita tuotteita. En halunnut tehdä ostopäätöstä siinä hetkessä, joten sanoin miettiväni asiaa.
Kotiin päästyäni aloin googletella talipunkkeja yrittäen etsiä niistä muiden kokemuksia, vaihtoehtoista hoitokeinoa ja ylipäätään selvittää onko koko juttu humpuukia vai ei. Nopealla tiedonetsinnällä en löytänyt paljoakaan vastauksia, mutta joku oli ehkä löytänyt apua teepuuöljystä.
Koska tuolla kuurilla voisi saada apua mahdollisesti jopa kahteen ongelmaan, halusin antaa sille mahdollisuuden ja palasin ostamaan tuotteet. Ymmärtääkseni ruusufinnia ei kuitenkaan pysty varsinaisesti parantamaan, eikä talipunkkia pidetä taudin aiheuttajana, joten nähtäväksi jää onko kuurilla mitään vaikutusta kasvoihini. Toivottavasti edes hiuksiini.
Talipunkkitartunnan voi toki saada uudestaankin, mutta niiltä voi suojautua pitämällä huolta vastustuskyvystä. Siksi sain myös ohjeeksi syödä riittävästi D-vitamiinia ja Omega-3-rasvahappoja.
Mitä muut lähteet sanovat talipunkeista?
Perehdyttyäni tarkemmin talipunkkeihin huomasin, että ne kulkevat myös nimillä karvatuppipunkki, karvapussipunkki, sikaripunkki ja Demodex-punkki. Ihmisillä esiintyvät talipunkit ovat lajiltaan joko Demodex folliculorum, joka elää karvatupissa tai Demodex brevis, joka elää karvatupen sisältä löytyvissä talirauhasissa. Nämä punkit kuitenkin rinnastetaan usein toisiinsa ja niitä käsitellään kokonaisuutena.
Talipunkit ovatkin itseasiassa hyvin yleisiä, sillä niitä löytyy ilmeisesti lähes jokaiselta. Valtaosalle huomaamattomista punkeista ei kuitenkaan koidu lainkaan haittavaikutuksia. Niistä saattaa olla jopa hyötyä, kun ne syövät talin lisäksi kuollutta ihosolukkoa ja tavallaan puhdistavat karvatuppea sisältä päin. Jotkin lähteet ovat sitä mieltä, että talipunkit kuuluvat ihmisen normaaliin mikrobikasvustoon, toiset taas ovat vahvasti sitä mieltä, että tällainen loinen ei siihen kuulu.
Toisilla ihmisillä, kuten minulla mitä ilmeisemmin, heikko immuunipuolustus, iho-ongelmat tai ihon liiallinen öljyisyys voivat johtaa talipunkkien populaation liialliseen kasvuun, joka voi aiheuttaa ongelmia.
Hiusakatemian mukaan talipunkkeihin liittyvä hiustenlähtö perustuu siihen, että talipunkit levittävät bakteereja aiheuttaen tulehdusta ja nestemäisen talin kiteytymistä. Myös se, että talipunkki munii munansa hiuspussin sisälle ja syö hiuksen tarvitsemaa talia voi näivettää hiusjuuren, jolloin hiusjuuri kuolee kesken kasvunsa.
Hiustutkimus antoi vastauksia ongelmaani ja sain vahvistuksen siitä, etten ole vainoharhainen irtohiuksieni suhteen. Aika näyttää onko kuurilla vaikutusta ja tulen raportoimaan tuloksista, mikäli jotain raportoitavaa tulee.
Jos olet kokenut saman, jaa kokemuksesi talipunkeista kommenteissa!


Minulla on ollut useamman vuoden ajoittain kutiseva kohta korvan takana. Sitten tarjoutui mahdollisuus mennä hiustutkimukseen.
Noin kuukautta aikaisemmin olin samaisessa tutkimuksessa ja samanlainen löydös minullakin. Kylläpä alkoi päänahassa kunnon kutina, kun tiedon sain talipunkeista.
Sain hiukan eri ohjeita hoitotuotteisiin. Tuo samainen seerumi on yksi joka minullekin tarjottiin, lisäksi on joka ilta laitettava ”hair tonic” ja kerran viikossa käytettävä ”hair oil”.
Kävin noin 6 viikon päästä uudestaan tutkimuksessa ja näytti, että talipunkit olivat vähentyneet, mutta eivät poissa. Hiusammattilainen oli Hiusakatemia-liikkeestä. Hän suositteli kahden kerran talipunkin häätöhoitoa. Olisin varmaan jo mennytkin, mutta hoidot pitäisi tehdä 5-10 päivän välein ja matkaa hoitolaan on n. 500 km. Enpä ole vielä keksinyt milloin tuollainen aikataulu olisi minulle mahdollista.
Aion huomenna marssia apteekkiin kuulemaan, mitä he ehdottavat.
Kiva, kun jaoit oman kokemuksesi! Hyvä kuulla, että talipunkit olivat sentään vähentyneet. En ole itse vielä uskaltanut mennä kuurin jälkeen uudelleen tutkimukseen, koska pelkään, että talipunkkeja löytyisi edelleen. Luin myös tuosta Hiusakatemian häätöhoidosta. Jos tämä takaisi immuniteetin, niin siinä tapauksessa myös harkitsisin tällaista hoitoa, mutta kun ”tartunnan” voi saada uudestaan, niin mietityttää onko kannattavaa. Tuollainen välimatka aiheuttaa varmasti omat haasteensa, kun ei ole kyse vain yhdesta hoitokerrasta.
Apteekista sain päänahan kutinaan ACO Special Care Intensive Dry Scalp Treatment for Dry and Sensitive Scalp. Se on geelimäistä ja viilentää mukavasti ja poistaa kutinaa. Toiseksi ehdottivat että Täi-shampoossa on samaa ainetta mitä käyttävät talipunkin häätöhoidoissa. Se on vielä kokeilematta. Pidän peukkuja, että kaikki nämä linimentit yhdessä auttavat eikä tarvitsisi häätöhoitoon yrittää mennä.
Kiitos vinkistä, tuo ACO kuulostaa hyvältä myös talven kuivuuden aiheuttamaan päänahan kutinaan. Tsemppiä talipunkkien ja kutinan taltuttamiseen!