Se on jännä miten näinkin yksinkertaisella asialla kuin juomalla, tai siis juomatta jättämisellä, voi myös yksinkertaistaa elämää. Välttelemällä tiettyjä juomia säästää rahaa eikä aiheuta terveydelleen turhaan mahdollisia haittavaikutuksia. Ja välttelystä puhun sen takia, että pienissä määrin saatan näistä joitain edelleen kuluttaa.

Alkoholi

En ole koskaan ollut suuri alkoholin kuluttaja, mutta silti pohdin vuoden vaihteessa minkälaisen linjan ottaisin jatkossa sen suhteen. Pääasiallinen syy haluun vähentää alkoholin käyttöä entistä enemmän, on sen terveyshaitat, mutta osa halusta kumpuaa myös muista syistä.

Alkoholi ei vaan maistu. Se on pahaa. En vielä tässäkään iässä saa vedettyä alas juhlien alkumaljaa saati viinilasillista pitäen naamaa peruslukemilla. Mieli tekee valita ennemmin se Pommac. Siksipä en näe enää syytä käydä esimerkiksi yksillä. Tai voin käydä ulkona käymisen tähden, mutta juomaksi valitsen sellaisen, jonka mausta oikeasti tykkään. Toisekseen juominen vaan tuntuu yksinkertaisesti tyhmältä ja turhalta – jopa vähän nololta. 

Päädyin siis pohdinnoissani sellaiseen lopputulemaan, että jätän turhat, yksittäiset alkoholijuomat pois ja juon vaan silloin, jos olen sellaisessa tilanteessa ja porukassa, jossa juominen voisi oikeasti olla hauskaa. Ennemmin siis kaveriporukan kanssa kuin väkinäisesti vaikka firman pikkujouluissa. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa lähes koko juomisen lopettamista, koska tällaiset tilaisuudet ovat nykyään harvassa.

Vaikka juon jo valmiiksi hyvin vähän, enkä oikeasti tarvitsisi tällaisia omia sääntöjä, selkeä linjaus vapauttaa minut ainaiselta valinnan vaikeudelta ja päätöksen tekemiseltä. Juodakko vai eikö juoda? Mennäkkö autolla vai millä? Onpahan sitten seuraavakin päivä kunnolla hyödynnettävissä, kun ei juo. Ja tietenkin rahaa säästyy järkevämpiin asioihin.

Kahvi

Kahvissa ei sinänsä ole mitään pahaa (paitsi maku) ja sillä on todettu olevan jopa useita terveyshyötyjä. Silti olen kai poikkeuksellinen suomalainen, kun en ole sitä alkanut sen koommin juomaan. Minusta siitä on liikaa vaivaa ja haittaa.

Oikeastaan minua jopa ärsyttää koko kahvikeskeinen kulttuuri, joka korostuu työelämässä ja juhlissa. En halua tahallani kehitellä itselleni riippuvuutta ja olla yksi näistä, joiden “päivä ei lähde käyntiin” ilman kuppia kahvia ja sitten kärsiä päänsärystä, jos sitä ei saa.

Voi olla, että olen vielä niin naiivi, kun en ole toistaiseksi kohdannut sellaista elämänvaihetta, että yöunista pitäisi jatkuvasti tinkiä, vaan yöunien pituus on ollut lähinnä omista valinnoista kiinni. Kroonisen väsymyksen on siis pystynyt välttämään ihan vaan menemällä aikaisemmin nukkumaan ja niin kauan kuin se on vältettävissä tällä tavoin, en aio säännöllistä kahvin juontia aloittaa. Eipähän paina, vaikka kahvin hinta kuinka nousisi 😉

Myönnän, että saatan ottaa kahvia silloin tällöin, jos tarjolla on myös makukauramaitoa, jolla kahvista saa jo ihan hyvänmakuista. Lisäksi sokerimättökahvilalatet ovat asia erikseen, ja niitä on mukava siemailla kivassa kahvilassa. Suodatinkahvi mustana sen sijaan on ihan no go.

Sokerittomat limsat

Valitsin vuosien ajan mieluummin sokerittoman cokiksen siinä uskossa, että se olisi terveyden kannalta tavallista cokista parempi vaihtoehto. Sitten aloin kuulla yhä enemmän sokerittomien limsojen sisältävien keinotekoisten makeutusaineiden mahdollisista riskeistä.

Vaikka sokeriton limsa onkin vähäkalorisempi, se ei välttämättä ole turvallisempi valinta. Sokerittomat limsat makeutetaan sokerin sijaan usein aspartaamilla ja asesulfaami K:lla.

Makeutusaineista kun lueskelee enemmän toistuu eri lähteissä se, että ne ovat turvallisia kohtuullisissa määrin käytettynä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suorittaa jokaiselle elintarviketeollisuudessa käytettävälle lisäaineelle perusteellisen turvallisuusarvioinnin, jonka perusteella aineelle määritellään ADI-arvo, joka ilmaisee lisäaineen päivittäisen enimmäissaantimäärän.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti aspartaamin pari vuotta sitten mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Sitä pidetään silti edelleen turvallisena aineena, jos päivittäinen saantirajoitus 40 milligrammaa painokiloa kohden ei ylity (tarkoittaa aikuisella noin 9-14 tölkkiä). Todisteet aspartaamin terveyshaitoista ovat kuitenkin rajalliset.

Tällaisen julistuksen jälkeen ei aspartaamilla tai muillakaan keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetun juoman nauttiminen enää houkuttele minua. Vaikkei makeutusaineiden terveyshaitoista ole vielä varmaa näyttöä, en halua ottaa riskiä tai toimia asiassa koekaniinina.

Tietenkin myös sokeri, jota taas on tutkittu jo runsaasti, on haitallista ihmiselle, joten paras keino välttää limsasta aiheutuvat terveysongelmat on yrittää pitää sen juonti minimissä. Tämä on myös hammasterveyden kannalta hyvä ratkaisu. Nykyisin minun tuleekin ostettua limsaa enää vain ravintoloissa ja kotiin silloin, jos on vieraita tulossa illanviettoon.

Energiajuomat

Ruokaviraston mukaan energiajuomien haitallisin ainesosa on kofeiini, jota yksi 0,33 litran energiajuomatölkki sisältää suunnilleen saman verran kuin kahvikupillinen. Tämä jotenkin yllätti ainakin itseäni, sillä mielikuva energiajuomista on ollut jotenkin pahempi. Miksei tämä sama pöhinä kofeiinistä käy myös kahvin ympärillä?

Mutta koska en halua tulla kofeiiniriippuvaiseksi, välttelen myös energiajuomia. Liiallisen kofeiinin käytön oireina voi esiintyä muun muassa sydämentykytystä, levottomuutta, unettomuutta sekä vatsavaivoja. Erityisen haitallista kofeiini on kuitenkin nuorille, sillä heille pienikin kofeiinimäärä voi aiheuttaa oireita.

Toisekseen energiajuomat, kuten muutkin virvoitusjuomat, ovat happamia ja sisältävät sokeria, joten nämäkin juomat ovat hampaiden kannalta erittäin huono vaihtoehto ja muutenkin sisältävät turhia kaloreita tai keinotekoisia makeutusaineita.

Oliko tässä listassa jotain juomia, joista sinä et luopuisi?