Joulukuun Breaking Bad -sarjamaratonin ja lukuisten jouluelokuvien jälkeen päädyin tekemään tälle vuodelle aikamoisen tavoitteen: vuosi ilman turhanpäiväistä ruutuaikaa.
Viime vuosina olen tehnyt jo hyvää pohjatyötä asian eteen luopumalla kaikista sosiaalisen median tileistäni. Loppuvuonna poistin jopa ties kuinka monta vuotta vanhan Facebook-tilini, mikä ei muuten ollut ihan tuosta vaan tehty. Lopettamispainiketta etsiessäni aivan turhauduin, kun se oli piilotettu niin monen mutkan taakse. Varmasti tarkoituskin on saada käyttäjä luopumaan aikeistaan.
Huomaan, että olen somesta luopumisen jälkeen vain vierittänyt someselailuriippuvuuden uusiin kohteisiin, tai no lähinnä YouTubeen. Luulen siis, ettei ruutuaikani ole todellisuudessa merkittävästi vähentynyt, vaikka pahimman puhelinriippuvuuden olenkin selättänyt.
Siispä haluan mennä pidemmälle, jotta aikaa oikeasti vapautuisi merkityksellisimmille asioille, joita haluan tehdä. Haluan nähdä, mikä muutos sillä on, jos saan käytettyä enemmän aikaa urheiluun, käsitöihin, kirjoittamiseen, lukemiseen ja muuhun tekemiseen, mikä vie minua itseäni jollain tavalla eteenpäin. Kirjailija Cal Newport kutsuu tällaista laadukkaaksi vapaa-ajaksi (high-quality leisure) ja sitä ideaa kohti haluan pyrkiä.
En suinkaan rajoita kaikkea mahdollista ruutuaikaa, kuten editoimista, kirjoittamista tai Kindlellä lukemista, vaan nimenomaan sellaista passiivista ja pinnallista ruutuaikaa.
Laadin itselleni pelisäännöt tälle vuodelle, mutta sitä varten minun piti pohtia, mitkä kanavat ovat niitä, joihin aikaani eniten tuhlaan.
Pohdintojeni pohjalta tein itselleni seuraavat pelisäännöt tälle vuodelle:
- Ei YouTubea
- Ei Netflixiä
- Ei televisiota
- Ei Pinterestiä (tämän tilin nimittäin vielä säilytin)
- Ei uutissyötettä puhelimella katsottuna
Olen jäänyt koukkuun YouTube-videoihin, joten tämä tuli ensimmäisenä mieleen kieltolistalleni. Meillä on perheessä ollut jaettu Netflix, jota ei enää nyt tammikuussa jatkettu. Se, ettei tilausta ylipäätään enää ole, on paras keino pitää houkutus kurissa. Sama kielto koskee tietenkin muitakin vastaavia suoratoistopalveluita.
Huomioin myös sen vaaran, että kun kiellän itseltäni YouTuben ja Netflixin, niin kiellän saman tien kaapelitelevision. En edes katso perinteistä televisiota enää juuri ollenkaan, mutta tiedän, että se tulisi vain korvaamaan nämä toiset kanavat. Töpseli nappaistiin pois seinästä, ettei vahingossa käsi lähde hapuilemaan kaukosäädintä.
Uutisten kieltäminen saattaa kuulostaa oudolta. Olen kuitenkin huomannut, että moni uutinen tuo vain pahaa mieltä, eikä oikeasti kosketa minun elämääni. Tärkeimmät uutiset kyllä tapaa kuulla joka tapauksessa jotain kautta.
Koitan välttää kaikkea mahdollista “selailua” puhelimella. Tähän tapaan uutissivutkin on rakennettu, joten sellaisen käyttö ei mielestäni tue puhelinriippuvuudesta eroon pääsemistä.
Töissä pääsen sitä paitsi lukemaan uutisia sanomalehdestä, joten pitäydyn siinä. Ehkä toisinaan myös uutislähetyksiä voin katsoa. Keltaisten uutisten artikkelit ja kohu-uutiset ovat olleet jo viime vuoden pois minun näytöltäni ja poissa pysyvät nytkin.
Koska olen vain ihminen, huomioin myös mahdolliset poikkeustilanteet. Määrittelin ne etukäteen, jotten koe epäonnistuneeni, jos ja kun joudun niihin kajoamaan.
Ajattelin, että toisinaan on kiva pitää leffailta ja nauttia populaarikulttuurista, joten sallin yhden elokuvan per kuukausi. Mahdollisesti voisin vaikka lainata elokuvat kirjastosta, mikäli koen sen toimivaksi käytännöksi. Myös elokuvateattereissa käynti on sallittua.
Sallin itseni katsoa merkittävimmät kilpailut tai lähetykset televisiosta. Katsomme vuosittain yhdessä kaveriporukalla Uuden Musiikin Kilpailun ja Euroviisut, enkä näitä jättäisi missään nimessä välistä. Uskon katsovani myös Linnan juhlat.
Jos etsin tietoa jostain aiheesta, voin katsoa siitä kertovan videon. Esimerkiksi YouTuben tutoriaalivideot ovat tarpeen vaatiessa ok. Pinterestinkin osalle keksin poikkeuksen, sillä jos tarvitsen inspiraatiota esimerkiksi tulevaan remppaamme, voin sieltä päättömän selailun sijaan etsiä jotain spesifiä.
Mikäli taas sairastun, annan kyllä itseni katsoa YouTubea ja televisiota. Toisinaan saattaa sosiaalinen tilannekin “vaatia” katsomaan jotain ylimääräistä, joten en mene yksin nurkkaan istumaan silmät kiinni, vaan osallistun toki.
Kerron vuoden päästä, kuinka tavoitteen kanssa kävi ja mitä positiivisia sivuvaikutuksia se toivon mukaan toi mukanaan.
Onko tämä ihan mahdoton tavoite vai voisitko sinäkin kokeilla?
