Rakastuin muutaman vuoden takaisella Etelä-Korean matkallani korealaisiin aurinkosuojavoiteisiin. Reissulla oli kiinnostavaa huomata ero länsimaiseen kauneusihanteeseen, jossa edelleen tuntuu olevan sitkeässä päivettyneen ihon ihannointi, vaikka tietoisuus UV-säteilyn aiheuttamista ihosyövistä ja ihon ennenaikaisesta vanhenemisesta on kasvanut.
Koreassa sen sijaan ihanteena on kuulas ja vaalea iho, jota tavoitellaan niin pitkälle, että kosmetiikkahyllyiltä löytyy runsaasti ihoa kirkastavia tuotteita (whitening). Auringolta suojautumiseen suhtaudutaan siellä hyvin vakavasti, osittain myös ilmastollisista syistä, ja siksi korealaiset aurinkovoiteet ovat kehittyneet erittäin pitkälle.
Matkalaukkuuni päätyi aurinkosuojavoiteita esimerkiksi COSRX- ja Holika Holika -merkeiltä. Voiteet ovat käyttökokemukseltaan aivan ylivoimaisia, jos vertaan niitä tahmeisiin markettiaurinkorasvoihin, joita ennen tapasin iholleni levittää, jos ylipäätään viitsin.
Nämä kokeilemani korealaiset aurinkovoiteet imeytyivät kasvoilla nopeasti näkymättömäksi jättämättä tahmeaa pintaa ja toimittivat samalla aivan kosteusvoiteen asemaa. Sitten kuvaan astuu se mutta – kyseiset aurinkovoiteet sisältävät paheksuttuja kemiallisia UV-suoja-aineita.
Kemiallisten ja fysikaalisten aurinkosuojien ero
Aurinkosuojia on kemiallisia eli orgaanisia, fysikaalisia eli epäorgaanisia sekä näiden kahden yhdistelmiä. Kemiallisissa aurinkosuojissa käytettäviä UV-suoja-aineita ovat esimerkiksi avobentsoni, oktokryleeni ja homosalaatti. Fysikaalisissa käytetään UV-filttereinä titaanidioksidia ja sinkkioksidia eli mineraaleja.
Jos netistä etsii tietoa kemiallisten ja fysikaalisten aurinkosuojien toimintaeroista, toistuu lähes joka lähteessä samat tiedot: kemialliset UV-filtterit imevät haitallisen UV-säteilyn itseensä ja muuttavat sen harmittomammaksi muodoksi eli lämmöksi, kun taas fysikaaliset suojat muodostavat iholle kalvon, joka heijastaa UV-säteitä poispäin.
Vastaani tuli myös joitain lähteitä, joissa väitettiin toisin fysikaalisten aurinkosuojien toimintatavasta. Yeppo & Soonsoo -sivuilla kerrotaan, että todellisuudessa myös fysikaaliset UV-suoja-aineet imevät säteet itseensä ja heijastavat vain pienen osan (5-10 %) säteistä iholta pois. Yleinen harhaluulo siitä, että fysikaaliset suojat vain heijastavat UV-säteitä on ilmeisesti peräisin 70-luvulla tehdystä väärästä päätelmästä.
No toimivatpa nämä filtterit sitten samalla periaatteella tai ei, miksi kemiallinen on näistä kuitenkin se pahis?
Miksi kemiallisia aurinkosuojia pidetään haitallisina?
Yksi syy on se, että joidenkin aurinkorasvojen sisältämien kemiallisten UV-suodattimien on havaittu imeytyvän verenkiertoon ja niiden epäillään aiheuttavan haitallisia vaikutuksia ihmisen hormonitoimintaan.
Jotkut kemikaalit saattavat ainakin kokeellisissa olosuhteissa muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa jäljittelemällä hormoneja tai estämällä elimistön luonnollisten hormonien vaikutuksia tai pitoisuuksia. Tästä voi aiheutua esimerkiksi erilaisia kehitys- ja lisääntymishäiriöitä.
Tämän vuoksi lapsille ja raskaana oleville suositellaan ensisijaisesti fysikaalisia aurinkosuojia. THL kuitenkin huomauttaa, että epäillyt vaikutukset ovat heikkoja ja tällaisten aineiden sallittua pitoisuutta on rajoitettu tai tullaan rajoittamaan.
Kemiallisista UV-filttereistä mahdollisiksi hormonihäiritsijöiksi epäillään enemmän tai vähemmän seuraavia aineita (INCI-nimi suluissa):
- Oksibentsoni (Benzophenone-3)
- Oktinoksaatti (Ethylhexyl methoxycinnamate)
- Homosalaatti (Homosalate)
- Avobentsoni (Butyl Methoxydibenzoylmethane)
- Oktisalaatti (Ethylhexyl salicylate)
- Oktokryleeni (Octocrylene)
Perus markettiaurinkorasvoista esimerkiksi Nivean SUN Protect & Moisture Sun Lotion SK50+ -voide sisältää avobentsonia ja Garnierin Ambre Solaire Sensitive Advanced Kids SPF50+ -voide sisältää avobentsonia sekä oktisalaattia. Vaikka pahimpana pidettyjä filttereitä oksibentsonia ja oktinoksaattia saa EU:ssa vielä käyttää kosmetiikassa, ovat nämä aikalailla poistuneet markkinoilta.
Toisekseen monet kemialliset suodattimet ovat haitallisia ympäristölle, joten rantalomalle suunnatessaan on hyvä tarkistaa, ettei aurinkovoide sisällä saastuttavia aineita. Joissain kohteissa sellaiset voivat olla kokonaan kiellettyjä koralliriuttojen suojaamiseksi.
Kokemukseni fysikaalisesta aurinkosuojasta
Vaikka kemikaalikuorman vähentämistä koskevassa tekstissäni ohimennen julistin siirtyväni täysin fysikaalisiin aurinkovoiteisiin, joudun valitettavasti ainakin toistaiseksi vetämään sanani takaisin.
Kävin nimittäin viime kesänä tutkailemassa kaupan hyllyllä suppeaa valikoimaa luonnonkosmetiikan aurinkovoiteita, ja sain pettyä testeripurkki toisensa jälkeen siitä, kuinka iholleni jäi toinen toistaan valkoisempi läntti.
Ennen tätä testiä olin lukenut, että fysikaalisissa aurinkovoiteissa on aiemmin käytetty suurempia partikkelikokoja, jonka vuoksi niistä on jäänyt iholle hyvin selkeä valkoinen kalvo, mutta että nykyajan voiteet olisivat tuosta jo kehittyneet paljon huomaamattomammiksi.
Voiteet eivät minua valitettavasti vielä vakuuttaneet, kun kontrasti ihanan kevyisiin ja huomaamattomiin korealaisiin voiteisiin oli niin suuri.
Päädyin kuitenkin ostamaan testiin Patyka-merkkisen aurinkovoiteen, joka erottui joukosta parhaana vaihtoehtona. Olin sen verran kitsas, että ostin vartalovoiteen kasvovoiteen sijaan, sillä sisällysluettelo näytti hyvin samalta. On toki mahdollista, että kasvovoide olisi ollut käyttökokemukseltaan aavistuksen parempi. Tässä voiteessa on muuten tuoksu, mutta se on ainakin omaan nenään ihan miellyttävä.
Loppukesän yritin tulla sinuiksi tämän voiteen kanssa käyttäen sitä niin kasvoillani kuin raajoissani, mutta koin hennon valkoisen kalvon liian häiritseväksi. Huomasin myös, kuinka rasva jätti jälkensä kesälomareissuilla esimerkiksi telttakankaaseen ja auton kojelautaan.
Fyysisistä aurinkosuojista löytyy myös sävytettyjä versioita, joissa ei tätä valkoisuusongelmaa olisi. Itse vähän vieroksun näitä, sillä yhdistän ne meikkivoiteisiin, joita en ole koskaan tykännyt käyttää. Pitäisi kuitenkin joskus testata! Olisi kiva kuulla kommenteissa, jos jollakin on niistä kokemusta.
Mitä enemmän aurinkosuojista lukee, sitä enemmän vakuuttuu siitä, ettei jokaiselta aspektilta tarkasteltuna oikeasti hyvää tuotetta vielä taida ollakaan.
Itse luotan kuitenkin asiantuntijoiden sanaan siitä, että edes joku aurinkosuoja on parempi kuin ei suojaa ollenkaan. Aurinkovoiteen mahdolliset haitat häviävät loppupeleissä ihosyövän riskille. Myös THL:n mukaan terveellä aikuisella ei ole tarvetta vältellä kemiallisia aurinkosuojia, vaan tärkeintä on suojata iho tavalla tai toisella.
Vaikka tämän hetken tiedon perusteella fysikaalinen aurinkosuoja vaikuttaa turvallisimmalta valinnalta, päädyn itse ainakin toistaiseksi käyttömukavuuden takia kemialliseen suojaan, mutta tällä kertaa sellaiseen, joka sisältää uuden sukupolven filttereitä.
Karkkipäivä-blogissa on kattavia aurinkosuojavertailuja, joissa on esiteltynä vaihtoehtoja, jotka sisältävät vain näitä uudempia ja tällä tietoa parempia UV-filttereitä. Tältä listalta bongasin uudemman aurinkovoiteen COSRX-merkiltä: Ultra-Light Invisible Sunscreen SPF50, Kipaisin hakemassa sellaisen Normalista.
En ole vielä päässyt testaamaan sitä kunnon kesäkeleissä, mutta ainakin tähän asti tuote on toiminut moitteettomasti. Purkki on sen verran pieni, että vartalolle pitäisi vielä löytää joku omansa. Tähän tarkoitukseen taidan testata voidetta Änglamark-merkiltä.
Mitä muuta aurinkovoiteen valinnassa kannattaa huomioida?
Valitsen aina aurinkovoiteen, jonka suojakerroin on vähintään 50. Tämä SPF-luku ilmaisee, kuinka tehokkaan suojan tuote antaa UVB-säteilyä vastaan, eli kuinka monta kertaa pidempään auringossa voi oleilla palamatta verrattuna suojaamattomaan ihoon.
Suojakerroin perustuu suojakerrointestissä käytettävään määrään voidetta (2 mg/cm2), mikä ei oikein vastaa sitä määrää mitä voidetta todellisuudessa käytetään. Tällöin suoja voi jäädä jopa murto-osaan tuotteessa ilmoitetusta, jonka vuoksi onkin hyvä valita mahdollisimman suuri kerroin. Yleisesti suositeltava määrä aurinkorasvaa on teelusikallinen kasvoille ja kourallinen vartalolle.
Koska tuotteessa ilmoitettu suojakerroin ottaa kantaa vain UVB-säteilyyn, on tärkeää tarkistaa, että tuote suojaa myös UVA-säteilyltä. Ympyröity UVA-logo kertoo, että tuotteen UVA-suoja on Euroopan komission suositusten mukaisesti vähintään kolmasosa ilmoitetusta suojakertoimesta.
Korealaisissa tuotteissa sen sijaan käytetään UVA-säteilyn suojaustasosta kertovaa PA-merkintää. Erinomaisen suojan tarjoaa PA++++.
Mitä tarkoittaa UVB?
UVB-säteily on lyhytaaltoista ultraviolettisäteilyä, joka tunkeutuu ihon pintaosiin. Se aiheuttaa pintasolukon lisääntymistä, eli uuden pigmentin muodostumista ja ihon paksuuntumista. Se myös aiheuttaa ihon palamisen ja suurina määrinä altistaa ihosyöville. UVB-säteilystä päätyy maan pinnalle vain 10 prosenttia, sillä esimerkiksi ilmakehän otsoni suodattaa sitä.
Mitä tarkoittaa UVA?
UVA-säteily on pitkäaaltoista ultraviolettisäteilyä, joka tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin. Se ruskettaa jo olemassa olevaa ihon pigmenttiä, aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista ja voi edistää ihosyövän syntyä. UVA-säteily ei vaimene ilmakehässä.
Huomion arvoista on myös se, että monet aurinkovoiteet säilyvät vain vuoden avaamisesta, joten viimekesäiset purkit eivät välttämättä tarjoa enää riittävää suojaa tänä kesänä.
Milloin käyttää aurinkosuojavoidetta?
Aurinkosuojavoidetta suositellaan käytettäväksi, kun UV-indeksi nousee kolmeen tai yli. Tällaisia lukemia mitataan Suomessa huhtikuusta syyskuulle.
Ilmatieteen laitoksen sovelluksessa esimerkiksi kesäkuun ensimmäisenä päivänä UV-indeksin näyttää olevan kolme tai yli aamuyhdeksästä iltapäivä neljään indeksin nousten välissä myös neljään.
Korkeimmillaan UV-indeksi voi nousta Suomessa kuudesta seitsemään. Vertailun vuoksi Etelä-Koreassa UV-indeksi huitelee kesäisin jopa 8-10 lukemissa.
Erityisesti kemiallista aurinkovoidetta suositellaan levitettäväksi jo noin puoli tuntia ennen ulos menemistä, ja auringossa oleskellessa sitä tulisi lisätä parin tunnin välein, sillä esimerkiksi hikoilu heikentää suojan tehoa.
Tunnustan, etten itse ole tavannut käyttää riittävää määrää aurinkorasvaa, saati lisännyt sitä päivän mittaan. Tänä kesänä yritän olla asian suhteen tarkempi.
Olen myös huomannut, että rasvattu iho ja auki olevat hiukset eivät ole mukava yhdistelmä, kun lopputuloksena on rasvaletti. Senkin vuoksi peittävämpi, mutta kevyt pukeutuminen olisi aika mainio valinta.
Aurinkosuojan pikaopas:
- Valitse vähintään SPF 50
- Tarkista, että tuotteessa on myös UVA-suoja (UVA-logo tai PA++++ -merkintä)
- Suosi fysikaalisia tai uuden sukupolven kemiallisia UV-filttereitä
- Käytä aurinkosuojaa, kun UV-indeksi on vähintään 3
- Levitä voidetta riittävästi ja lisää sitä päivän aikana
Käytätkö fysikaalista vai kemiallista aurinkorasvaa? Kerro kommenteissa!
